Mitä järkeä on käyttää aikaa viisauden etsimiseen myyntityössä?

Oletko koskaan miettinyt miten viisaat ihmiset syntyvät? Miksi jotkut ihmiset löytävät enemmän ratkaisuja kuin toiset tai omaavat jotain sellaista suurta itsessään, jota kuvittelee Sokrateen tai Aristoteleen läsnäolosta loistaneen, kun he ovat pohtineet elämän suuria viisauksia yleisön ihaillessa tuota sanojen leikkiä ja vaivattomuutta. Jotkut ihmiset vaan tuntuvat omaavan sellaista viisautta, joka huoneeseen saapuessaan saa tuntemaan olon turvalliseksi oman tietämättömyydenkin äärellä, pysähtymään ja kuuntelemaan. Aihe poltteli sisimmässäni niin kovasti, että päätin yrittää pukea sitä paperille ja löytää vastauksia siihen missä viisaus asuu. 

Viisaus ja älykkyys eivät välttämättä asu samassa sydämessä

Jokainen meistä saa syntymälahjakseen viisauden siemenen, mutta kaikilla se ei lähde kasvamaan. Kuten kasveillakin, tarvitaan otolliset elinolosuhteet, jotta pienestä voi tulla jotain suurta: Siemen tarvitsee aurinkoa ja ravintoa. Ja vasta kun se on kasvanut suureksi, voivat muut nähdä kuinka kaunis puu tuosta pienestä taimesta kasvoi tai kuinka pienestä ihmisestä kasvoi hieno ja viisas yksilö. Asiaa on pohtinut myös Maslow, jonka tarvehierarkia on tuttu monille lukion psykologian kursseilta. Vasta kun ihmisen fysiologiset – ja turvallisuuden tarpeet, emotionaalinen turva ja arvonanto toteutuu, voi ihminen alkaa matkansa kohti merkityksellisyyttä ja viisauden etsimistä.

No, mikä on viisaan siis ihmisen resepti ja voiko viisaaksi oppia?

Jotta päästään pureutumaan aiheeseen syvemmälle, on hyvä erotella äly ja viisaus toisistaan. Eräs sanonta kuvaa mielestäni hyvin älyn ja viisauden eroavaisuutta: ”Älykäs selviää tilanteesta, johon viisas ei edes joudu”. 

Wikipediaa lainatakseni: 

”Älykkyys tarkoittaa kykyä oppia uusia asioita ja soveltaa opittua nopeasti, ratkaista ongelmia, käyttäytyä joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti uusissa tilanteissa sekä ymmärtää ja käsitellä abstrakteja käsitteitä. Älykkyyttä mitataan älykkyystesteillä, jotka antavat testattavan älykkyysosamäärän” (Wikipedia). 

ja ”Viisaus on kykyä käyttää tietoa ja kokemusta hyvien päätösten ja arviointien tekemiseksi. Viisaus muodostuu monipuolisten elämänkokemusten myötä ja on arvostettua syvällistä tietämystä, jota katsotaan olevan vain harvoilla. Psykologisessa tutkimuksessa viisaus on esimerkiksi usein määritelty kyvyksi tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka pitkällä aikavälillä tuottavat “yhteisesti hyvän” lopputuloksen. Viisauteen eri näkökulmissa liitettyjä ominaisuuksia ovat myös esimerkiksi oikeudenmukaisuus, elämäntuntemus ja -kokemus, itseymmärrys, prososiaalisuus, tilannesidonnaisuus ja myötätunto” (Wikipedia). 

Eli kun järki asuu päässä, tietää viisas ihminen, että viisauden henkinen koti on sydämessä. Kun älyn osalta lähdemme juoksemaan kohti maalia eri lähtökohdista, viisauden osalta meillä on kaikilla samat edellytykset löytää viisauden lähde elämässämme. Itse Sokrateskaan ei pitänyt itseään viisaana. Viisaimpia ihmisistä olivat Sokrateen mukaan ne, joka tietävät, etteivät tiedä ja siis tietävät, etteivät ole lainkaan viisaita ja siksi ryhtyvät etsimään sitä tietoa ja viisautta, jota heiltä uupuu. Viisaudessa on nöyryyttä, jota älystä puuttuu. Ja jotta äly voisi kehittyä, tulee sen nöyrtyä viisauden tieltä ja jättää tilaa enemmän kysymyksille kuin vastauksille. 

Äly kertoo ja viisaus kysyy

Olet varmasti kohdannut ihmisiä, joilla on nälkä kuulla ja kysyä enemmän kuin ottaa ilmatilaa haltuun. Eikö sellaiset ihmiset olekin juuri niitä, joilta itsekin haluat kysyä enemmän? Ote Tommy Hellstenin kirjasta: ”nöyrä ihminen kuuntelee enemmän kuin hän puhuu. Siksi hän myös oppii ylpeää nopeammin. Ylpeällä on kiire vakuutta muita omasta erinomaisuudestaan, siksi hänellä ei ole aikaa kuunnella. Koska hän ei kuuntele, hän ei avaudu uusille näkökulmille. Nöyrän ei tarvitse kiirehtiä vakuuttamaan ketään omasta erinomaisuudestaan, koska hän tietää kuka hän on. Siksi hänellä on varaa kuunnella. Kuunnellessaan hän oppii ja löytää uutta. Siksi viisauteen johtavalla tiellä väistämättä oppii kuuntelemisen taidon” (Saat sen mistä luovut, 2000). 

Maailma kutsuu tällä hetkellä yksilöitä muuttumaan mediaksi ja sosiaalisen median sisällön tuottajaksi puhuttelemaan valtamassoja, tuottamaan ääntä, kuvaa ja videota, mutta silti ihmiset kärsivät enemmän yksinäisyyden tunteista kuin aiemmin ja tuntevat itsensä irralliseksi. Pelkään, että tämä sukupolvi unohtaa kaiken keskellä pysähtyä kuuntelemaan. Niin työelämässä kuin siviilissäkin kuuntelu on mitä tehokkain tapa oppia tekemisen lisäksi – ja kun nämä kaksi taidon harjoittamista yhdistetään, syntyy voittava resepti työelämään. 

Ajattelen, että kysymykset avaavat ovia ja vastaukset sulkevat niitä. Siksipä viisauskin itsessään avaa enemmän ovia kysymällä, ihmettelemällä ja oppimalla. Viisaus voi olla joskus myös eksymistä jonkin tuntemattoman äärelle ja se ei voi toteutua ilman rohkeutta sietää epävarmuutta tulevasta. 

Viisaus asuu vuorilla

Moni meistä huokailee ”voi kunpa olisin viisaampi”, ”kunpa olisin vahva” tai ”kunpa olisin rohkea”. Ja kun kohtaamme vastoinkäymisiä, mietimme ”miksi juuri minulle käy näin”. Oletko koskaan miettinyt, että matka rohkeaksi kulkee pelkojen voittamisen läpi. Matka vahvaksi kulkee vaikeuksien voittamisen kautta ja matka viisaaksi eletään ongelmien ratkaisemisen kautta. Entä jos kääntäisitkin vastoinkäymiset voimavaraksesi, voisiko olla, että löytäisit uuden tason itsestäsi? 

Kun kirjoitin, että viisaus asuu vuorilla, mietin mielessäni maisemaa, jossa seison vuoren juurella ja mietin, että tuonne minä haluan päästä. Tiedän, että vuoren huipulle päästyäni olen saavuttanut jotain merkityksellistä. Matkalla tulen kohtaamaan varmasti uupumuksen tunteita, nälkää ja ahdinkoa, mutta päästessäni perille voin hengittää raikasta vuoristoilmaa ja miettiä matkaa, jonka kuljin. Ja kun mietit tänään omaa arkeasi, nykytilaa – ja tahtotilaa, muista että matka on tärkeä. Jos aina pääsisimme perille ilman matkantekoa, mitä oppisimme? 

Lue lisää: Miten tappaa myynti?

Voimaa ja viisautta viikkoosi,

Saara Vehoniemi

LATAA ILMAINEN EBOOK

Tekoäly myynnin tehostajana: Käytännön opas myyjille 2024

Tekoäly voi auttaa tunnistamaan potentiaaliset asiakkaat, optimoimaan myyntiviestejä ja jopa ennustamaan asiakkaan ostopäätöksiä. Olemme keränneet oppaaseen parhaat käytännöt ja työkalut tekoälyn hyödyntämiseen B2B-alalla vuonna 2024.

OTA YHTEYTTÄ

Jätä soittopyyntö tai pyydä tarjous sähköpostiisi.

Jatketaan keskustelua ja laitetaan yhdessä teidän myyntinne kuntoon!